Suomen Yrittäjien Järventaus Elorannan raportista:

”Tärkeintä on kasvun nostaminen politiikan keskiöön”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä maan hallituksen on syytä ottaa varteen selvitysmies Jorma Elorannan ehdotukset, sillä hallitusohjelma on investointien lisäämisen kannalta vaisu.
- Selvitysmies on tehnyt oikean havainnon todetessaan, että Suomen talouden rakenteiden heikentyminen on käynnissä, Järventaus sanoo.

- Vaikka raportissa on puutteensa, siinä on lähtökohtaisesti kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin ja tehty monia hyviä ehdotuksia. Niistä tärkein on kansallisen tahtotilan rakentaminen sellaiseksi, että yritysten investointiedellytysten edistäminen, työpaikkojen luominen yksityisrahoitteiselle sektorille ja kestävä talouskasvu asetetaan lähivuosien keskeisimmiksi tavoitteiksi.

Käytännössä sen tulisi Järventauksen mukaan tarkoittaa hallituksen valmiutta tarkastella ohjelmaansa uudelleen.

Raportissa tähdennetään investointipäätöksiin vaikuttavien perusasioiden kuntoon saattamista.
- Myös tähän painotukseen on syytä yhtyä. Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ja samalla verotuksen kehittäminen yrittäjyyttä ja investointeja kannustavaksi ovat raportin asioista tärkeimpiä ja myös haastavimpia, Järventaus toteaa. 

Suositeltavia raportissa olevia verokannusteita ovat Järventauksen mukaan tässä tilanteessa mm. korotettujen poistojen jatkaminen, tappioiden takautuvan vähennysoikeuden toteuttaminen, ns. tulonlähdejaon poistaminen ja innovaatiotoiminnan verokannustimet. Hän huomauttaa, että ennen päätöksentekoa on kuitenkin tärkeää arvioida myös kansallista pääomamarkkinastrategiaa valmistelevan työryhmän myöhemmin keväällä tulevat ehdotukset.

- Raportin heikkous on, että analyysi yrittäjyyden merkityksestä kotimaisille investoinneille ja kasvulle on jäänyt ohueksi ja siten myös eräät toimenpide-ehdotukset puutteellisiksi.

Lisätietoja  
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus  050 336 0015

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä.

-----------------------------------------

Suomen Yrittäjät

Mannerheimintie 76 A

PL 999, 00101 Helsinki

www.yrittajat.fi

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

-----------------------------------------

Yrittäjien odotukset alkaneelle vuodelle ovat varovaiset
- käännetty arvonlisävero ei pure harmaaseen talouteen
   
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tämän vuoden suhdanteista ovat varovaiset, vaikka viime syksy sujuikin pelättyä paremmin. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on nyt 22 prosenttia barometriin vastanneista. Positiivisimmat näkymät ovat palvelualoilla, heikoimmat rakentamisessa.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä painuivat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Kuitenkin 41 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänäkin vuonna. Vahvimmat liikevaihdon odotukset ovat suurilla palvelualan pk-yrityksillä, joista yli puolet näkee liikevaihtonsa kasvavan.

Investoinnit vähenevät, mutta työpaikat säilyvät

Kotimaisten investointien alamäki uhkaa jatkua.
- Investointiodotusten saldoluku painui lukemaan -5. Se viittaa siihen, että talouden kasvun ja uudistumisen kannalta välttämättömien investointien määrä on tänä vuonna jäämässä liian pieneksi. Teollisuudessa saldoluku on nolla ja muilla toimialoilla lievästi negatiivinen, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Joka viides pk-yritys aikoo tänäkin vuonna lisätä henkilökuntansa määrää. Toimialoittain työllisyys on entistä enemmän palvelualan yritysten varassa. Barometrissa palvelualan pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat nyt korkeammat kuin viime syksynä. Sen sijaan teollisuudessa henkilöstöodotusten saldoluku laski syksystä 12 yksiköllä tasolle +6.

Käännetty arvonlisäverotus ei ole suitsinut harmaata taloutta

Rakennusalalla siirryttiin käännetyn arvonlisäverotuksen piiriin 1.4.2011, jolloin arvonlisäveron suoritusvelvollisuus siirtyy myyjältä ostajalle.  Rakentamisessa tämä tarkoittaa sitä, että vasta pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Siirtymisen tavoitteena oli harmaan talouden torjuminen.  Muutos vaikuttaa paitsi rakennusalaan, myös rakennusalan kanssa yhteistyöstä tekeviin toimialoihin.

Kevään barometrin mukaan käännetyn arvonlisäverotuksen piirissä olevista pk-yrityksistä suuri enemmistö suhtautuu epäilevästi järjestelmän tehoon torjua har-maata taloutta.  
- Näyttää siltä, että näin ensivaiheessa käännetty arvonlisävero on tarkoittanut lähinnä vain lisätyötä sen piirissä oleville yrityksille. Rakennusyrityksistä 59 prosenttia katsoo, ettei muutos ole vähentänyt harmaata taloutta, toteaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Puutteet osaamisessa estävät nuorten työllistämisen

Nuorten työllistymisessä esteiksi nousivat nuorten osaamisessa olevat puutteet. Pk-barometrin mukaan 78 prosenttia vastaajista ilmoitti nuorten työllistämisen keskeiseksi esteeksi ammatilliset tai työelämätaitojen puutteet. Nuorten heikko sitoutuminen työhön ei sen sijaan ole merkittävä nuorten työllistämisen este.

Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että samaan ilman työllistämistarvetta olevien yritysten osuus on nousussa. Barometrin mukaan 29 prosentilla pk-yrityksistä ei nyt ole tarvetta työllistää, kun vuosi sitten osuus oli 26 prosenttia.

Viron houkuttaa monista syistä

Suomalaisyritysten määrä Virossa on kasvanut viime vuosina. Ilmiö on tuttu myös pk-yrityskentässä. Barometrin mukaan viidellä prosentilla pk-yrityksistä on omaa toimintaa Virossa. Syyt siellä toimimiseen ovat moninaiset. Tärkeitä syitä ovat muun muassa yrityksen kansainvälistyminen, alemmat työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus. Myös verotuksella on merkitystä, sillä 10 prosenttia yrityksistä kertoi yritysverotuksen olevan syy Virossa toimimiseen Virossa.

Suurta ryntäystä Viroon ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä barometrin mukaan seuraavan kahden vuoden aikana toimintaa Viroon aikoo siirtää varmasti tai todennäköisesti vain reilu prosentti pk-yrityksistä.

Lisätietoja: 

Suomen Yrittäjät:
varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, 050 303 9398
ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845, 050 434 5952

Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjär-jestö. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä.
 

Ystävällisin terveisin

Eeva Ketvel

viestintäpäällikkö

Suomen Yrittäjät

eeva.ketvel@yrittajat.fi

050 320 4849

-----------------------------------------

Suomen Yrittäjät

Mannerheimintie 76 A

PL 999, 00101 Helsinki

www.yrittajat.fi

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

-----------------------------------------

Suomen Yrittäjät kuntauudistuksesta: Menestyvät yritykset takaavat kunnan elinvoiman

Kunnallishallinnon rakenneryhmä luovutti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle 8.2.2012.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa kuntien elinvoimaisuuden perustuvan pk-yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja toiminnallaan pääosan verotuloista. Lisäksi yritykset esimerkiksi tekevät useat perusinfraan liittyvät urakat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä.

– Nyt kun tästä virkamiestyöryhmän esityksestä alkaa laaja kuulemiskierros, on siinä yhteydessä hyvä mahdollisuus pohtia ja kirkastaa yritystoiminnan tuomat hyödyt kunnalle.

– Yrittämisen toimintaedellytysten varmistamisen tulisi olla palveluiden turvaamisen lisäksi avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Kuntauudistuksen yhteydessä on perusteltua odottaa, että kuntien toiminta pk-yritysten suuntaan aktivoituu, Kujala toteaa.

Juuri julkaistu Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely on kunnille hyvä väline tehostaa omia elinkeinopolitiikan toimiaan. Kyselyn tuloksiin voi tutustua täällä: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/elinkeinopolitiikan-mittaristo_2012/

Yrittäjäjärjestö mukana alueellisissa tilaisuuksissa

Valtiovarainministeriö järjestää kuntarakenne-ehdotuksesta 18 maakunnittaista alueellista tilaisuutta. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat mukana näissä tilaisuuksissa.

– Kuntauudistuksen yhteydessä yrittäjäjärjestö aikoo kertoa omat näkemyksensä kuntien kehittämisestä niin näissä aluetilaisuuksissa kuin paikallisestikin jokaisessa kunnassa toimivien paikallisyhdistyksiemme kautta, Kujala toteaa.

Kujalan mukaan keskustelussa esillä ovat väistämättä elinkeinopolitiikan sisältö, se miten kunnat itse rakentavat yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja miten kunta on hoitanut elinkeinopolitiikkaa ohjaavat instrumentit kuntoon.

Suomen Yrittäjät korostaa, että kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee panostaa omien verotulojensa kasvattamiseen sekä kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen, mikä monissa tapauksissa tarkoittaa ulkoistamista. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen.

Lisätiedot:

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi

********

Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Suomen Yrittäjien tärkeimmistä tehtävistä. Suomen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Yli 400 paikallisyhdistystämme 336 kunnassa tekevät 3700 luottamushenkilön voimin työtä tämän elinvoiman vahvistamiseksi. Työtä tukevat ne yli 1000 yrittäjäjärjestön jäsentä, jotka toimivat kunnan- tai kaupunginvaltuutettuina.

-----------------------------------------

Suomen Yrittäjät

Mannerheimintie 76 A

PL 999, 00101 Helsinki

www.yrittajat.fi

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

-----------------------------------------

Häkämies ja Suomen Yrittäjät Nousu-kiertueelle tsemppaamaan nuoria yrittäjiä.

Tiedote asiasta löytyy alta:

nousu-tiedote 020212.pdf

Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset julki:


Kunnilla paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan

Menestyvät ja työllistävät yritykset ovat kuntien elinvoiman tae. Yrittäjien mielestä kunnilla on kuitenkin paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää. Valtakunnallisesti otos on edustava. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyden puutetta ja julkisten palveluiden järjestämistä. Myös kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa sekä elinkeinotoimen resursseissa on yrittäjien mielestä parannettavaa.

Suomen Yrittäjät tekee Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt. Myös yritysten ja kuntien yhteinen elinkeinopoliittisten tavoitteiden asettaminen ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat heikentyneet. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia.

Uusikaupunki yrittäjien suosikki, Kuopio suurten kaupunkien ykkönen

Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin. Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan ja yritysten yhteistyössä.
-    Kun Uuteenkaupunkiin on tulossa uusi yritys, kaupunki alkaa heti touhuta. Jos uusi yrittäjä kysyy esimerkiksi vapaata hallia tai tonttia, kaupunki auttaa, eikä yrittäjän tarvitse juosta eri luukuilla, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo esimerkin.
Lundelinin mukaan yrittäjillä on hyvät välit virkamiehiin ja päättäjiin.

Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio. Yrittäjät kiittävät erityisesti sen infrajärjestelyitä. Kuopio onnistui myös viestinnässä ja tiedottamisessa, seutukunta- ja maakuntayhteistyössä ja yritysvaikutusten arvioinnissa.
-    Kaupungin johto tapaa yrittäjiä joka kuukausi ja kuulee meiltä suoraan pientenkin yrittäjien terveiset. Se näkyy päätöksenteossa, sillä olemme päässeet vaikuttamaan esimerkiksi hankintatoimen kehittämiseen ja palvelusetelin käyttöönottoon, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Noora Kivi sanoo.
Suurista kaupungeista Kuopio ja Lahti paransivat tulostaan edellisestä kyselystä. Vantaan, Espoon, Oulun ja Jyväskylän pisteet laskivat selvästi.

Murros käynnissä – enemmistö yrittäjistä kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Vastauksissa korostuu kuitenkin vapaaehtoisuus, sillä kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia ja 15 prosenttia pakkoliitoksia. Kun kysyttiin oman kunnan liitoksesta, 40 prosenttia vastaajista kannatti sitä lähitulevaisuudessa. Reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi ja tehostamiseksi.
-    Juuri nyt on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.

Kujalan mukaan kuntien on myös mietittävä palveluiden tuottamistapoja yhä enemmän. Silloin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousee palvelutuotannon ulkoistaminen. Kuntien tulee laatia selkeä  palvelustrategia, jossa on mietitty miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Kyselyn perusteella palvelustrategian olemassaolo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy vain harvasta kunnasta.

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Näin kysely tehtiin:

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Se tehdään joka toinen vuosi. Kysely suunnattiin Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille ja kuntien yrittäjävaltuutetuille sekä suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää.


Kymmenen parhaat arviot saanutta kuntaa:

1. Uusikaupunki (Varsinais-Suomi)        
2. Alavus (Etelä-Pohjanmaa)        
3. Lieto (Varsinais-Suomi)
4. Humppila (Kanta-Häme)        
5. Ranua (Lappi)            
6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa)        
7. Lempäälä (Pirkanmaa)        
8. Muurame (Keski-Suomi)        
9. Keitele (Pohjois-Savo)
10. Töysä (Etelä-Pohjanmaa)        

Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat järjestyksessä:

1. Kuopio (Pohjois-Savo)            
2. Oulu (Pohjois-Pohjanmaa)        
3. Espoo (Pääkaupunkiseutu)        
4. Lahti (Päijät-Häme)            
5. Vantaa (Pääkaupunkiseutu)        
6. Helsinki (Helsinki)                
7. Tampere (Pirkanmaa)            
8. Jyväskylä (Keski-Suomi)            
9. Turku (Varsinais-Suomi)            
10. Kouvola (Kymenlaakso)            

Koko raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/elinkeinopolitiikan-mittaristo_2012/

Lisätietoja
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, p. 0440 581 030, kari.jaaskelainen@yrittajat.fi
viestintäpäällikkö Eeva Ketvel, p. 050 320 4849, eeva.ketvel@yrittajat.fi
 

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on jo yli 115 000 yritystä. Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhannella yrityksellä. Kasvu oli selkeästi edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkahti hieman.

- Jäsenyrittäjien tyytyväisyydestä Suomen Yrittäjien palveluihin ja tehtyyn edunvalvontaan kertoo myös pienentynyt jäsenpoistuma, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Suomen Yrittäjät tarjoaa konkreettista tukea ja tietoa pienille ja keskisuurille yrityksille. Esimerkiksi vuonna 2011 järjestön asiantuntijaverkosto vastasi noin 50 000 neuvontapuheluun. Kujalan mukaan palvelu koetaan siis toimivaksi ja tarpeelliseksi.
 
- Edustamiemme pk-yritysten merkitys Suomessa korostuu. Pk-yritysten työntekijämäärä kasvoi vuosina 2001-2010 yli 77 000 henkilöllä, kun taas suuryritysten väkimäärä laski 300:lla, Kujala muistuttaa.

Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenyrityksessä on mukana yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta.
Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä.

Suomen Yrittäjillä on yli 400 paikallisyhdistystä, 21 aluejärjestöä ja 52 toimialajärjestöä.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
järjestöjohtaja Kari Hiltunen, p. 0500 604 090, kari.hiltunen@yrittajat.fi
 
-----------------------------------------
Suomen Yrittäjät
Mannerheimintie 76 A
PL 999, 00101 Helsinki
www.yrittajat.fi
 
YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA
-----------------------------------------

SKY on ollut vahvasti tekemisissä toimialaa koskevien asioiden kanssa ja alla näet osan 2011 aikaansaannoksista:

Hallitusneuvottelut

Suomen pitkissä hallitusneuvotteluissa oli yhtenä verotukseen liittyvänä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen vaikuttavana uhkana arvonlisäveron nouseminen. SKY vaikutti aktiivisesti poliittisiin päätöksentekijöihin ja alv pysyi ennallaan. Vaikutukset toimialaamme olisivat olleet hyvin tuntuvat, mikäli alv olisi noussut. Taloustilanne ei ole edelleenkään hyvä ja
jatkuva edunvalvontatyö verotus ym. asioissa on edelleen ajankohtaista.

Kuluttajavirasto

Kuluttajaviraston kuntokeskuslinjaus on ilmestynyt. Kiitos jäsenistölle aktiivisesta kommentoinnista asian käsittelyyn. Julkaistut linjaukset ovat paljon maltillisemmat kuin KUVIn alkuperäiset suunnitelmat. Kuntokeskuslinjaukset ovat luettavissa:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/Uutiset/2011/tiedote/kuluttajavirastontiedotteet/kuntokeskuksille-linjaus-alan-pelisaannoista

Omavalvontaohjeet

SKY:n omavalvontaohjeet koskien kuntokeskusasiakkuuksia ovat hallituksen päivityksessä ja toimitetaan jäsenistölle niiden
valmistuttua.

Liikuntayrittäjyyden toimenpideohjelma 2020

SKY:llä oli merkittävä rooli liikuntayrittäjyyden toimenpideohjelman synnyssä. Ohjelma julkaistiin 9.6.2011. Alkusyksystä Diges ry kutsui koolle Liikuntayrittäjyyden edunvalvojat. Kokous pidettiin Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä. Kokouksessa perustettiin liikuntaalan
yrittäjien neuvottelukunta, jonka koollekutsujana toimii SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister. Neuvottelukunnan seuraava kokous on marraskuussa.
Kokouksessa valittiin neuvottelukunnan toimintoja valmisteleva työryhmä, johon kuuluvat SKY:n toiminnanjohtaja, Suomen ammattivalmentajat ry:n toiminnanjohtaja Pekka Potinkara sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry varatoimitusjohtaja Veli-Matti
Aittoniemi. Yksi tulevan kevään edunvalvontatehtävistä on mm.
liikuntalakiuudistus.

GRAMEX

SKY on aloittanut GRAMEX ryn kanssa neuvottelut uuden sopimuksen aikaansaamiseksi kuntokeskuksille, edellinen kolmevuotinen sopimus umpeutuu 31.12.2011. Hinnoittelussa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia, mutta pyrimme löytämään toimivan ratkaisun musiikin tallennusmaksuun, joka on tällä hetkellä ohjaajille henkilökohtainen. Lisätietoja asiasta mm. syyskokouksen yhteydessä 30.11.2011

Syyskokous on keskiviikkona 30.11. klo 11.30 M/S Silja Serenade, konferenssitilat.Esillä sääntöjen määräämät asiat, mm. henkilövalinnat ja jäsenmaksut 2012.

Seminaari
Liikunnasta liiketoimintaa –seminaari alkaa M/S Silja Serenaden konferenssitiloissa syyskokouksen jälkeen, keskiviikkona 30.11. klo 13.00.

Seminaari keskittyy ensimmäisenä päivänä aiheeseen Myynnin johtaminen
liiketoimintamaisesti. Tukholmassa on vuorossa tutustuminen kahteen kuntokeskukseen, jotka esittelevät oman lähestymistapansa liiketoimintamaiseen kuntotokeskusjohtamiseen.

Lisäksi on tulossa asiaa talouden hallinnasta, markkinoinnista ja palvelukonsepteista.Seminaariin voi myös osallistua lähtemättä risteilylle. Tällöin laivasta on poistuttava ennen laivan lähtöä. Pelkkä seminaari on maksuton, ilmoittautumisohjeet alla.

Seminaarin/risteilyn hinta on 130,- euroa/hlö, joka sisältää
• matkat 2 hh:n Promenade-luokan hytissä
• bussikuljetuksen Tukholmassa
• aamiaiset laivalla (torstai-perjantai)
• illalliset joulubufeessa (keskiviikko-torstai)

Ilmoittautuminen 15.10. mennessä sähköpostitse joko toimitus@kf-lehti.com tai pekka.kero@dlsoftware.com.
Paikkoja on rajoitettu määrä, ilmoittauduthan nopeasti.

Liikunta-alan yrittäjyys on tulevaisuudessa vahvasti kehittyvä, sillä nykymaailma ajaa meitä liikkumaan yhä enemmän.

Diges ry sivuilta löytyykin, kuinka siihen valmistaudutaan. 

FISAF European Health and Fitness Forum on nyt pidetty(13.-14.7.2011). Tapahtuma keräsi Jyväskylään noin 60 innostunutta kuuntelijaa, kuuntelemaan 11 eri esiintyjän näkemyksiä erilaisista aiheista. Lisäksi tapahtuman yhteydessä oli mahdollista osallistua erilaisiin ''retkiin'', jossa tutustuttiin hieman paremmin toisiinsa. 

Lue lisää tästä.